Monen suomalaisen helmasyntinä on suunnitella tuotetta liian pitkään. Monelle karvat nousevat pystyyn, kun he kuulevat, että pimeässä kopissa suunnitellaan tuotetta ja tullaan “valmiin” tuotteen kanssa ulos etsimään potentiaalisia asiakkaita.
Tuotekehityksen asiantuntija, Discovery Streetin Markus Pelkonen on yksi näistä:
”Tuotekehitys kannattaa tehdä niin, että lähdetään testaamaan keskeneräistä tuotetta asiakaskentälle erilaisia protoilla ja haastatteluilla. Sitten saatujen tulosten pohjalta jatketaan kehittämistä.”
Myös Crazy Townin perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Markkanen on samoilla linjoilla:
”Edustan itse kokeilemalla kehittämisen -koulukuntaa. Ensimmäinen versio romuttuu tai ainakin naarmuttuu, kun se viedään ensimmäisen kerran asiakaskentälle. Sen vuoksi on parasta kokeilla ja kehittää nopealla syklillä eikä kerralla turhan valmiiksi.”
Markus Pelkosen mukaan tuotekehityksen tärkeys riippuu alasta, mutta jos yrityksen toimintaa liittyy softa, on tuotekehityksen tekeminen hyvin tärkeää.
”Tuotekehitys ei ole vain tekninen osa. Se on bisneksen kehittämistä ja asiakasymmärrystä sekä teknisen ratkaisun rakentamista ja sen jatkuvaa kehittämistä. Tiimillä pitää olla jaettu ymmärrys kokonaisuudesta. Jos ydintiimissä ei ole yhtään henkilöä, joka taitaa teknisen puolen, on haettava apua ulkopuolelta”, Pelkonen kertoo.
Pelkonen korostaa, että osaamisalueita on paljon, jolloin ei aina ole mahdollista saada kaikkea tarvittavaa osaamista ydintiimiin, joka monella startupilla saattaa olla pieni.
”Strategista alihankintaa on järkevää tehdä. Oma unelmani on, että maailma menisi enemmän verkostomaiseen malliin, jossa alihankinta ei olisi raskasta vaan arvoa tuotettaisiin verkostossa auttamalla ja jakamalla omaa osaamista.”
Yritystehdas auttaa kasvuyrityksiä Hautomossa valmentamalla pitkäjänteisesti ja yrityskohtaisesti kohti kestävää kasvua ja kansainvälisyyttä.
Palveluliiketoiminta on tuotteistamista
Reilu 20 vuotta yrittäjänä toiminut Markkanen kertoo, että kaikki hänen perustamansa yritykset ovat perustuneet palveluihin. Markkasen mukaan koko palveluliiketoiminta on tuotteistamista: miten paketoit tuotteesta kiinnostavan, miten sanoitat sen, millä hinnalla sitä myydään, mitkä ovat oikeat ominaisuudet ja niin edelleen.
”Myöhemmällä iällä huomannut, että palveluita tehdessä ulkoista puolta tärkeämpää on sisäinen kulma. Se, miten konepellin alla homma toimii. Tämä korostuu siinä vaiheessa, kun bisnestä aletaan skaalaamaan ja kasvattamaan. Jos tuotannossa on virheitä, menee homma hankalaksi, Markkanen sanoo ja neuvoo yrittäjiä olemaan aktiivisesti laskoja.
”Yrittäjänä kannattaa ajatella, voinko tehdä vielä vähemmällä vaivalla, jolloin duunista tulee kannattavampaa. Kun päättää että jokin asia tehdään näin, niin kannattaa aina miettiä, että jos se monistetaan 50-100 kertaiseksi, niin onko asia vielä järkevää tehdä niin.”
IPR kuntoon
Omaa tuotetta tai palvelua kehitettäessä on hyvä muistaa myös IPR (Intellectual Property Rights), joka monesti unohtuu aloittavalta yrittäjältä, kun muistettavaa on muutenkin paljon. IPR tarkoittaa yritysten aineettomaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia. Näitä ovat tekijänoikeudet, jotka muodostuvat tekijän tekijälle itsessään (ei tarvitse erikseen hakea) ja teollisuusoikeuksiin, joita ovat muun muassa patentti, hyödyllisyysmalli(tekniikan ja teknologian suojaamiseen), tavaramerkki (esim. nimi & logon), mallisuoja sekä liikesalaisuus. Oikeuksien omistajalla on mahdollisuus estää oikeuksien kaupallinen käyttö muilta.
”Kun lähtee miettimään, haluaako yritys suojata omia ainutlaatuisia tekijöitään esim. brändiään kannattaa miettiä, että haittaisiko, jos joku muu suojaisi ne ja kieltäisi sinulta niiden käytön” Berggrenin patenttiasiamies Virpi Noponen neuvoo.
Jo yrityksen nimeä mietittäessä on syytä tarkastaa, ettei yrityksen nimi loukkaa kenenkään olemassa olevia oikeuksia
”Aloittavalla yrittäjällä on niin monta asiaa mielessä, että IPR unohtuu tosi usein. Monesti tietoisuus suojauksista on myös huonolla tasolla. Esimerkiksi mallioikeuksien saaminen tuotteelle vaatii absoluuttista uutuutta eli tuotetta ei saa tuoda julkisuuteen ennen suojan saamista”, Noponen muistuttaa.
Voiko sitten oman liikeidean suojata?
”Liikeideaa ei varsinaisesti pysty suojaamaan suoraan, mutta hyödyntäisin useampia suojausmuotoja. Brändäyksen kautta voidaan saada tavaramerkkisuojaus esimerkiksi tuotenimelle. Jos yrityksellä on käytössä jokin ainutlaatuinen tekninen laite, voidaan sille hakea muun muassa patenttia, Noponen kertoo.
Blogi on koostettu Yritystehdas Pop upin Tuotekehitys ja IPR-päivän haastatteluista. Voit katsoa kaikki asiantuntijoiden haastattelut mediakirjastostamme!
