Paula Koivupalo 19.5.2021 7:45 16 min read

Mikä minusta tulee isona? – Työelämän muutokset

Mitä muutoksia työelämässä tällä hetkellä tapahtuu? Miten valmistautua työelämän muutoksiin? Järjestimme ”Mikä minusta tulee isona” -webinaarin, jossa asiantuntijavieraamme Gradian kehitysasiantuntijan Merja Salmisen kanssa pohdimme työelämän muutoksia ja vaikutuksia työikäisiin 

Webinaarichat kävi kuumana kysymyksistä ja aivan kaikkiin emme ehtineet webinaarin aikana pureutua. Kokosimme tähän blogiin Merjalle osoitettuja kysymyksiä vastauksineen. Kiitos aktiivisuudestanne! 

Katso ”Mikä minusta tulee isona” -webinaaritallenne.

Muutosvalmius ja aloitekyvykkyys korostuvat muuttuvassa työelämässä  

Tulevaisuustukija Ilkka Halava on esittänyt, että vuoteen 2040 mennessä vakityöt tulevat vähenemään ja jopa 60% työikäisestä väestöstä on toisenlaisissa työsuhteissa, kuin vakinaisessa yhden työnantajan palkkatyössä. Muuttuva työelämä vaatii muutosvalmiutta ja aloitekyvykkyyttä. Nämä ovat kykyjä, joita kaikilla ei välttämättä ole. Mitä tämä tarkoittaa heille, joilla jo nyt on vaikeuksia työllistyä?

Huoli työelämän ja yhteiskunnan voimistuvasta polarisaatiosta on aiheellinen. Yksilötasolla sitä aiheuttaa yhtäältä osaamisvajeet tai vanhentunut osaaminen, toisaalta juuri muutosvalmiuden ja aloitekyvykkyyden puute. Konkreettisesti tämä ilmenee mm. täydennyskoulutuksen kasautumisena jo ennestään hyvin koulutetuille, Merja Salminen avaa aihetta. 

Itseohjautuvuutta ja muutoskyvykkyyttä voidaan tukea mm. tulevaisuusorientoituneella ohjauksella osana opetus- ja ohjaustyöTulevaisuusorientoituneella ohjauksella voidaan vahvistaa yksilön kykyä nähdä itsensä tulevaisuudessa, osana yhteisöä ja ympäristöä. Ohjauksessa tarjotaan ajattelun ja toiminnan välineitä, joiden avulla henkilö pystyy jäsentämään tulevaisuutta koskevia odotuksiaan sekä varautumaan erilaisiin tapahtumaketjuihin.

Ajattelen, että monissa koulutuksissa tulevaisuusohjauksellinen ote on vähintään yhtä tärkeää kuin varsinainen sisältö, olipa kyse sitten tulevaisuuttaan pohtivista nuorista tai vaikka työttömyyden vuoksi uusia vaihtoehtoja pohtivista aikuisista, Merja tiivistää ja huomauttaa, ettei tulevaisuusohjauksellisuus tarkoita vain yksittäistä opintojaksoa tai harjoitteita, vaan sen pitäisi olla jokaisen opetus- ja ohjaustyötä tekevän lähtökohtainen työtapa. 

 

“Jatkuva oppiminen tuo opintopolulle kaikenikäisiä ja kaiken ikäisten ottaminen huomioon kaikessa koulutukseen liittyvässä ja kannustamisessa tulisi vielä parantaa.”

-Merja Salminen - 

 

Hyvä jatkumo tulevaisuusohjaukselle on Merjan mukaan uraohjaus, jolla tuetaan opiskelijaa tai vaikkapa työllisyyspalvelujen asiakasta elämää, opiskelua ja uraa koskevissa valinnoissa. 

Oppilaitoksissa hyvä uraohjaus kantaa pidemmälle ja auttaa tämänhetkistä koulutusta koskevien valintojen tekemiseen. Urasuunnittelutaitojen oppiminen tukee yksilöä koko työuran ajan. 

Tulevaisuus- ja uraohjauksen tarkoituksena on vahvistaa yksilön itsetuntemusta ja itsetuntoa. Ohjauksen keinoin vahvistetaan uskallusta ”katsoa” omiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin sekä vahvistetaan ymmärrystä siitä, että niihin voi itse ihan oikeasti vaikuttaa tämän päivän valinnoilla. 

Mikä minusta tulee seuraavaksi kuulostaa nykypäivänä paljon paremmalta verrattuna mikä minusta tulee isona -kysymykseen. Jatkuva oppiminen tuo opintopolulle kaikenikäisiä ja kaiken ikäisten ottaminen huomioon kaikessa koulutukseen liittyvässä ja kannustamisessa tulisi vielä parantaa, Merja kiteyttää.  

Yhteiskunta tukee monipuolisesti työelämän muutosta  

Tämän hetken ilmiöiksi on nostettu muun muassa muun muassa digitaalisuus, itsensä työllistäminen, verkkokauppa ja ilmastonmuutos. Nämä ilmiöt heijastuvat myös tulevaisuuden työpaikkoihin ja siihen, millaista osaamista työnantajat tarvitsevat. Kuinka yhteiskunta tukee muuttuvan työelämän tarpeita, esimerkiksi koulutuksessa? 

Aiheeseeon pureuduttu laajasti sekä parlamentaarisessa jatkuvan oppimisen uudistuksessa että Sitran Osaamisen aika -projektissa. Uudistuksen tavoitteena on mm. tuoda näkyväksi työelämän ja työpaikkojen rooli niin työ-, kuin oppimisympäristöinä. Tulevaisuudessa monille lieneekin entistä tärkeämpää saada kehittää itseään ja osaamistaan osana työtään, Merja toteaa. 

Merja mukaan jatkuvan oppimisen uudistuperäänkuuluttaa oppilaitoksilta entistä tarve- ja työelämäläheisempiä, helposti saavutettavia ja täsmäosaamista tuottavia koulutuskokonaisuuksia. 

Korona-aika lienee buustannut esimerkiksi joustavien verkko-opintojen tarjontaa ja samalla madaltanut niihin osallistumisen kynnystä. Lyhytkoulutusten lisäksi tarvitaan toki myös joustavia mahdollisuuksia suorittaa kokonaisia uusia tutkintoja, mutta usein aikuisten osaamisen täydentämiseen riittää pienemmätkin kokonaisuudet.  

 

 ”Tulevaisuudessa monille lieneekin entistä tärkeämpää saada kehittää itseään ja osaamistaan osana työtään.” 

 

Jatkuvan oppimisen uudistuksessa halutaan vahvistaa myös työikäisen, ja myös työssä olevan aikuisväestön ohjausta ja urasuunnittelun tukea.  

Erityisesti panostetaan täydennyskoulutuksissa aliedustettujen ryhmien monialaisiin ohjaus- ja palvelupolkuihin sekä työelämän murroksen vuoksi ”uhanalaisten” ammattien edustajiin, Merja kiteyttää.

Turvallisuuden tunne rakentuu uudella tavalla muuttuvassa työelämässä

 Tämän hetken nykynuorten vanhempien eli X-sukupolven urapolku on usein ollut erilainen kuin tämän hetken nuorisollaTurvallisuuden käsitykset työn muodosta muuttuvat, kun ennen tavoitteena usein oli yksi ”eläketyö”. Nuoremmat kokevat samanlaista turvallisuutta myös työstä, jonka ansiot tulevat useasta lähteestäNyt ensi kertoja työelämään astuvat sukupolvet kokevat työelämän hyvin toisenlaiseksi 

Monelle, varsinkin varttuneemmalle X-sukupolven edustajalle vakituinen, kahdeksasta neljään työ, kiinteä kuukausipalkka, lojaalius työnantajaa kohtaan ja ns. eläkevirka on ollut itsestään selvä tavoitetila. Nuoremmille sukupolville tällainen versio elämästä voi kuitenkin olla jopa ahdistava. Ja vaikka tavoitteena olisikin vakituinen palkkatyö, nuoret tunnistavat sen, että valittu ammattiala ja ainakin työnantaja tulee vaihtumaan useitakin kertoja työuran aikana (mm. Nuorisobarometri 2020). Työelämästä haetaan myös tietoisesti toisenlaisia ulottuvuuksia verraten X-sukupolvien tavoitteisiin, Merja kertoo. 

On toki myös tiedostettava, että usein prekaari- tai pätkätyö ei ole oma valinta ja aiheuttaa siksi paljon epävarmuutta ja riittämättömyyden tunnetta. Muotitermi resilienssi kuvaa mielen sinnikkyyttä ja joustavuutta eli kykyä sietää muutoksia ja epävarmuutta. Resilienssiä vahvistamalla voi olosuhteista huolimatta vaikuttaa elämänsä laatuun ja turvallisuuden tunteeseen, Merja kertoo. 

Monille kausi- tai projektiluonteinen työ tai yrittäjyys luo toisenlaista vapauden ja oman elämän hallinnan tunnetta. Usein tällaisen työn sisältö voi myös olla itselle läheisempää ja merkityksellisempää. Turvallisuuden tunnetta voi lisätä myös se, että on tietoisesti varautunut muutoksiin ja osaa tunnistaa oman potentiaalinsa ja tavoitteensa seuraavia mahdollisuuksia etsiessä.

työelämä

avatar

Paula Koivupalo

markkinointipäällikkö #markkinointi #tapahtumat #oppilaitosyhteistyö | 040 759 9224