Due diligence on startupin investointi tulevaisuuteen. Sen ansiosta startup voi napata parhaan potin sijoituskierroksella tai voittaa puolelleen potentiaalisen ostajan yrityskaupoilla. Due diligenceen kannattaa varautua hyvissä ajoin ennakkoon.
Due diligence on monelle alkuvaiheen startupille vielä kaukainen prosessi. Silti siitä on hyvä olla tietoinen jo varhaisessa vaiheessa. Due diligence tarkoittaa yritystarkastusta, jossa yrityksen toiminta käydään läpi mahdollisimman huolellisesti ja objektiivisesti.
”Due diligence on eräänlainen läpivalaisu, joka paljastaa, miten yrityksellä oikeasti menee”, Yritystehtaan toimitusjohtaja ja yritysvalmentaja Marko Sorri toteaa.
Tyypillisesti due diligence liittyy rahoituskierroksen toteuttamiseen, yrityskauppoihin, exit-tilanteeseen tai fuusioon, jossa tehdään osakekauppaa tai yrityksen omistusjärjestely muuttuu
Sijoittava tai ostava taho toteuttaa due diligencen ennen kuin se tekee lopullisen päätöksen, sijoittaako se yritykseen tai ostaako se koko liiketoiminnan tai osan siitä. Due diligence voi siis vaikuttaa sijoitus- tai ostohalukkuuteen ja kohdeyrityksen arvon määritykseen.
”Käytännössä sijoittava tai ostava osapuoli tarkistaa, mitä yrityksen konepellin alla on. Due diligencen avulla varmistetaan, että asiat pitävät paikkansa niin kuin niistä on kerrottu. Näin voidaan taata, ettei myöhemmin paljastu ikäviä yllätyksiä.”
”Due diligence on eräänlainen läpivalaisu, joka paljastaa, miten yrityksellä oikeasti menee"
- Marko Sorri
Sorri tähdentää, että muiden rahoja sijoittavia pääomasijoittajia sitoo huolellisuusvelvoite, joka vaatii tarkastamaan sijoituskohteen perin pohjin.
Muuten due diligence -prosessin laajuus vaihtelee esimerkiksi sen mukaan, miten monimuotoista kohdeyrityksen liiketoiminta on tai miten hyvin sijoittaja tai ostaja on perillä yrityksestä sekä sen markkinoista ja toimialan lainalaisuuksista.
Due diligence parantaa rahoituskelpoisuutta ja nopeuttaa myyntiprosessia
Due diligence koostuu erilaisista ulottuvuuksista riippuen yrityksen liiketoiminnasta. Esimerkiksi juridisessa due diligencessä käydään läpi sopimuskantaa, teknisessä due diligencessä yrityksen tuotteen tai palvelun laatua ja taloudellisessa due diligencessä sitä, mihin rahaa kuluu.
”Yrityksen liiketoiminnan taso, historia, toimiala ja elinkaaren vaihe sekä sijoittavan tai ostavan tahon taustat ja intressit vaikuttavat due diligencen lähtökohtiin”, Sorri kertoo.
”Yrityksen liiketoiminnan taso, historia, toimiala ja elinkaaren vaihe sekä sijoittavan tai ostavan tahon taustat ja intressit vaikuttavat due diligencen lähtökohtiin”
- Marko Sorri
Olennaista due diligencessä on, että sen avulla pyritään tunnistamaan liiketoiminnan riskejä, riskien todennäköisyyttä sekä keinoja hallita niitä. Riskien lisäksi due diligencessä voi tulla ilmi positiivisiakin seikkoja, jotka vauhdittavat due diligencen läpimenoa.
”Sijoitus- tai yrityskauppaneuvottelut kestävät usein aika pitkään. Neuvottelujen aikana startup voi vaikka voittaa merkittävän tarjouskilpailun tai rekrytoida hyvän asiantuntijan. Onnistumisista kannattaa kertoa, koska ne voivat kääntyä startupin eduksi.”
Kun yritys on käynyt läpi perusteellisen due diligence -prosessin, sen rahoituskelpoisuus paranee, yrityksen johtamisen taso kohenee ja myyntiprosessi nopeutuu. Parhaimmillaan due diligence osoittaa, että yritys on tehnyt asioita oikein.
”Aina startupin ensimmäiset sijoituskierrokset eivät kuitenkaan mene maaliin, mutta niistä voi ottaa opiksi. Due diligencen voi nähdä investointina, joka auttaa seuraavalla kerralla ja tarjoaa mahdollisuuden testata yrityksen rahoituskelpoisuutta jatkossakin”, Sorri huomauttaa.
Lue myös: Sijoittaja startup- tai kasvuyritykseen? Näin löydät pääomasijoittajan
Valmistautuminen hyvissä ajoin palkitaan due diligence -prosessissa
Startupin kannattaa perehtyä due diligenceen ennemmin kuin myöhemmin. Kun sijoituskierros tai exit-tilanne lähestyy, due diligence prosessi vie yllättävän paljon aikaa ja energiaa, jos asioita ei ole mietitty etukäteen.
Sorri suosittelee, että startup luo jo alun alkaen ketterän johtamisjärjestelmän ja altistuu due diligencelle. Näin yritys on selvillä, mitä asioita sen kannattaa kerätä ja tallentaa jatkuvasti. Jälkikäteen kaikkea olennaista materiaalia ei ole välttämättä helppo kaivella.
”Startup voi esimerkiksi tallentaa kaiken kommunikaation kirjanpitäjän ja tilintarkastajan kanssa. Näin yrityksellä on kyky osoittaa, millaisia asioita on käsitelty ja ratkaistu”, Sorri vinkkaa.
Due diligenceen lukeutuvat dokumentit muodostavat valtavan kokonaisuuden. Se voi sisältää esimerkiksi osakassopimuksia ja tietoa sovituista vastuualueista, aikaisempia rahoitussopimuksia, tietoa katerakenteesta, talouslukuja avaavia tilipäätösdokumentteja sekä henkilöstösopimuksia ja työntekijöiden sitouttamiskeinoja.
”Startup voi esimerkiksi tallentaa kaiken kommunikaation kirjanpitäjän ja tilintarkastajan kanssa. Näin yrityksellä on kyky osoittaa, millaisia asioita on käsitelty ja ratkaistu”
- Marko Sorri
”Kaikki informaatio kannattaa koota pilvipalveluun ja varmistaa aika ajoin, puuttuuko sieltä jotain vai onko kaikki ajan tasalla. Kun yrityksen ulkopuolinen taho tekee due diligenceä, data roomista on helpompi tutkia asioita kuin erillisistä paperikansioista.”
Due diligence on siis pitkäjänteinen prosessi, johon startup osallistuu käyttämällä aikaa ja toimittamalla informaatiota. Due diligenceä voi kuitenkin nopeuttaa ja sujuvoittaa, kun siihen valmistautuu huolella ja pitää dokumentaation systemaattisesti kasassa.
Ulkopuolinen asiantuntija voi nostaa startupin due diligencen tasoa
Asianmukainen due diligence tarjoaa startupille vakaan ponnahduslaudan rahoitusneuvotteluissa ja yrityskauppatilanteissa. Koska due diligencellä voi olla ratkaiseva merkitys startupin menestykselle, sen toteuttamiseen kannattaa hankkia osaamista ulkopuoliselta asiantuntijalta.
Ulkopuolinen asiantuntija on arvokas apu esimerkiksi KPI-mittareiden (engl. Key Performance Indicator) tunnistamisessa ja valitsemisessa. Suorituskykymittaristo seuraa, miten yritys onnistuu saavuttamaan sille asettamansa tärkeimmät tavoitteet.
Due diligencen osana KPI-mittarit osoittavat, millaisia kehitysaskeleita yritys on ottanut historiansa varrella ja miten johto vie yritystä jatkossa eteenpäin.
Due diligence -prosessiin voi pyytää neuvoa esimerkiksi rahoitusta tarjoavilta tahoilta, kasvurahoituskierroksia toteuttavilta organisaatioilta, joukkorahoituspalveluista tai tilintarkastajalta. Vinkkejä voi kysyä suoraan myös pääomasijoittajilta tai bisnesenkeleiltä.
Lisäksi Sorri mainitsee Yritystehtaan Hautomon, jonka kaksivuotisen valmennuksen aikana voidaan valmistautua perusteellisesti due diligenceen.
”Hautomossa startupilla on hyvä mahdollisuus rakentaa due diligenceä ja rahoituskelpoisuutta osaavan valmentajan kanssa. Tavoitteena on saada yritys kiinnostamaan sijoittajia ja ostajia.”
Lue myös: Kasvuyrityksen rahoitusvaihtoehdot edellyttävät rahoituskelpoisuutta
